Päihteidenkäyttäjien läheisten tukeminen

//Päihteidenkäyttäjien läheisten tukeminen

Päihteidenkäyttäjien läheisten tukeminen

Kirjoituksen voit lukea tästä pdf-muodossa »

Suomessa on noin 500 000 päihderiippuvaista. Läheisiä on tähän lukuun nähden moninkertainen määrä. Päihdeongelma koskettaa huomattavaa kansalaisten joukkoa. Päihdeongelmaan liittyy käytön kieltäminen, salailu ja sairaudentunnottomuus. Hyvätkin lopettamisyritykset epäonnistuvat usein siksi, että päihderiippuvainen ei pysty luomaan uusia, muutosta tukevia sosiaalisia suhteita. Päihdeongelmista puhutaan koko perheen sairautena.

Vaikeinta avun saanti on päihdeongelmaisen nuoren vanhemmille.

Päihteitä käyttävien vanhempien vaikeutena on epälooginen lasten kasvattaminen, jolloin lapsen on sopeuduttava ristiriitaisiin käyttäytymismalleihin. Vanhemmassa on ikään kuin kaksi hahmoa, päihtynyt ja selvä.

Lapsuutensa päihdeongelmaisten vanhempien kanssa eläneiden lasten ongelmia ovat heikko itsetunto, masentuneisuus ja epäluottamus. Vaikeus luottaa johtuu petetyistä vanhempien lupauksista lapsuudessa. Vanhempien päihteidenkäytön haitat saattavat seurata lasten elämässä pitkään. Lapsen mukautumista päihdeperheessä vallitseviin olosuhteisiin ja vahingollisiin kohteluihin on pidetty uhkana hänen kehitykselleen ja koulussa menestymiselleen. Päihteitä käyttävien vanhempien kanssa kasvaneella lapsella on moninkertainen riski tulla itse päihteitä käyttäväksi tai altistua sairauksille.

Päihdeongelmaisen nuoren vanhemmat ovat erityisessä suhteessa lapseensa. Tämä suhde näyttää olevan tuen saamisen kannalta kaikkein unohdetuin läheissuhde. Vanhempien huoli ja avun tarve ovat jääneet palveluissa vähälle huomiolle. Se voi johtua siitä, ettei vanhempien huolta osata tilastoida. Vanhemmat jäävät ilman tukea silloin, kun lapsi ei ole hoidon piirissä. Nuori saattaa kieltäytyä ottamasta apua vastaan – siitäkin huolimatta, että kielteiset seuraukset ovat henkeä uhkaavia. Vanhempien on vaikeaa hyväksyä, ettei lapsi koe tarvitsevansa apua, vaikka sitä hänelle tarjottaisiinkin. Lapsen kuolema pelottaa.

Epäterveestä ihmissidonnaisuudesta käytetään toipumistyössä käsitettä läheisriippuvuus. Se on ilmiö, jossa ihminen on pakonomaisen riippuvainen läheisestä. Tähän riippuvuuteen liittyy emotionaalista riippuvuutta, jossa on yhtäläisyyksiä muiden riippuvuuksien kanssa.

Riippuvainen ihminen keskittyy vain itsensä ulkopuolelle. Tervehtymisen kannalta tärkeää olisi, että läheinen näkisi omat tarpeensa ja vahvistaisi hyvinvointiaan.

Perheiden tukeminen

Päihdeongelmista kärsivien perheiden tukeminen on maassamme huomattavan vähäistä ongelman laajuuteen nähden. Läheistyö on pienenevien päihdetyöhön asetettujen resurssien myötä niukkaa. Päihderiippuvuudessa on kyse ylisukupolvisesta jatkumosta, joka voidaan katkaista vain, jos vaikutetaan koko perhesysteemiin. Systeemi alkaa elää päihdekäytöksen ehdoilla, roolijaot perheissä vääristyvät, kun muut jäsenet alkavat omalla toiminnallaan tasapainot-taa päihteiden käytöstä aiheutuvaa toimimattomuutta.

Sininauhaliiton Perheklubi-hanke on perheiden vertaistukiryhmä, jossa tarjotaan tukea samassa ryhmässä sekä päihteidenkäyttäjälle että hänen läheisilleen. Klubiin osallistutaan oman itsensä tähden, ei muuttamaan toisia. Klubin jäsenet muodostavat ikään kuin oman perheen, jossa on mahdollisuus puhua luottamuksellisesti.

Kun perheklubissa lähin sosiaalinen verkosto on mukana, kyky parempaan viestintään ja ongelmanratkaisuun kasvaa perheessä. Perheklubissa on mahdollisuus pohtia suhteita läheisiinsä ja oppia ymmärtämään, miten päihteidenkäyttö vaikuttaa heihin. Eräs klubin jäsen kertoi, ettei enää moiti päihteiden käyttäjää samalla tavalla kuin ennen. Hän oppi elämään omaa, ei päihteitä käyttävän elämää.

Omainen voi keskittyä omaan elämäänsä

Ihmissuhteiden tervehtymisessä ihmiset tunnistavat läheistensä päihteidenkäytön seurauksesta johtuvaa surua, pettymyksiä, pelkoa ja menetyksiä. Millainen suhde päihteidenkäyttäjällä on päihteisiin tai läheisellä päihteitä käyttävään? Onko suhde kontrolloiva? Pyrkiikö läheinen täyttämään päihteitä käyttävän tarpeita hyvinvointinsa kustannuksella? Mitä käyttäjä ajattelee läheisensä kokemuksista?

Kaikessa ihmissuhdetyössä haavoittuneisuus tuo ihmisenä olemisen tuntua elämään. Tärkeää on keskittyä omaan elämään, ei siihen, miten toinen tulisi autetuksi. Vaikeuksia ei tarvitse hävetä.

Tarja Hiltunen
Sininauhaliiton läheistyön kehittäjä

Trembacz, B. 2009.
Vokset op med alkoholproblemer. Barndom og voksenliv

Kirjoitus on julkaistu Diakonia-lehden numerossa 1/2017
Kirjoituksen voit lukea tästä pdf-muodossa »

Julkaisija | 2017-05-11T10:54:52+00:00 toukokuu 11th, 2017|Kategoriat: Ajankohtaista|Avainsanat: , , |0 Kommenttia

Tietoja julkaisijasta:

Jätä kommentti